Heinäkuun 2021 sommelier on Aleksi Lahdenoja

Sommelier Aleksi Lahdenoja

Kuka olet ja missä työskentelet?

Olen Aleksi Lahdenoja, ja tällä hetkellä työskentelen ravintola Gaijinissa Helsingissä pääsommelierina ja -hovimestarina.


Miten sinusta tuli sommelier? Miten päädyit alalle?

Päädyin alalle vähän sukurasitteista johtuen. Isäni oli pitkään töissä viinialalla, ja päädyin jo 15-kesäisenä perhetuttujen ravintolaan kesäapulaiseksi. Nuorempana harkitsin muitakin aloja, mutta viinit veivät lopulta mukanaan.

Viinipuolen koulutusta minulla ei ole, vaan kaikki oppi on tullut tekemällä, lukemalla, maistellessa ja matkustellessa.

Sommelieriksi päädyin lopulta omassa ravintolassamme Copas y Tapasissa, jota pyöritimme Fabianinkadulla lähes vuosikymmenen, kunnes vuokraisäntä osti meidät tiloista ulos onnekkaasti juuri ennen koronaa. Niiltä ajoilta jäi kuitenkin käteen rakkaus Espanjan uuden aallon viineihin ja vahva usko erikoistumisen voimaan.


Mitä ravintolanne ruoka-annosta kannattaisi erityisesti kokeilla ja mikä on viinisuosituksesi sille?

Nykyiseltä listalta suosittelisin grillattua mustekalaa merisiili-ruskeavoikastikkeessa. Tykkään itse käyttää paljon kuohuvia viini-ruokaparituksissa, ja tälle annokselle kannattaa napata kylkeen 2014 Gusborne Blanc de Blancsia.


Kerro kolme omaa suosikkiasi ruoan ja viinin yhdistelmistä!

Keskikesä on viininystäville juhlaa, sillä satokauden antimet tuovat myös juomien parhaat piirteet esiin. Kun raaka-aineet ovat tikissä, ei keittiössäkään tarvitse nähdä paljoa vaivaa.

  • Kesäherneet, oliiviöljyn, tuoreen salvian ja hyvän saken kanssa on yksi kesäisistä suosikkiyhdistelmistäni. Kamoshibito Kuheiji 醸し人九平次 (Kamoshibito Kuheiji) Eau de Désir on yksi upeimmista sakeista johon olen törmännyt; Yamadanishikin runsas aromaattisuus yhdistettynä tämän saken poikkeukselliseen hapokkuuteen ja suolaiseen mineraalisuuteen antaa hyvin vastapainoa makeille herneille ja salvian pihkaisuudelle.
  • Kesän ensimmäisissä kantarelleissa on jotain maagista, kevyesti ranskalaisen rakuunan kanssa voissa paistettuna. Kylkeen välimerellisen aromaattinen, kuiva, napakan hapokas valkoviini kuten Enric Soler Istiu, jossa Malvasia de Sitgesin aprikoosisuus ja häivähdys Xarel•lon lakritsaisuutta tukevat raaka-aineiden omia aromeja.
  • Koronakesän matkakuumeeseen oma ratkaisuni on kattaa pöytään padrón-paprikoita, Escalan anjoviksia ja Ibérico de bellota -jamónia. Laatukupliva kuuluu tähän kattaukseen oleellisesti, Colet-Navazos Extra Brut yhtenä hyvä vaihtoehtona. Raikkaat kuplat ovat lyömätön kumppani kaikelle suolaiselle, ja Amontillado- ja Palo Cortado -sherryillä tehdyn dosagen umaminen, paahteinen maku toimii loistavasti bellota-kinkun pähkinäisyyden kanssa.


Mitkä ovat mielestäsi kiinnostavimpia viini- ja cocktailtrendejä tällä hetkellä ja miksi?

Laajempana kokonaisuutena, viinialueiden ja -tuottajien reagointi ja valmistautuminen ilmastonmuutokseen on yksi niistä aiheista joista olen viime vuosina seurannut mielenkiinnolla. Paikallislajikkeiden suosiminen, siirtyminen korkeammalle tai muuten viileämmille alueille, ja esimerkiksi Bordeaux’n tekemät muutokset hyväksytyissä lajikkeista ovat varmasti välttämättömiä muutoksia tulevaa ajatellen.

On mielenkiintoista nähdä kuinka klassiset alueet onnistuvat löytämään itsensä uudelleen, uusien alueiden noustessa siinä sivussa.

Lisämainintana saken nousu ja ”uudet” viinimaat, Englanti, Japani ja Kanada.


Jos voisit juoda vain yhtä viiniä loppuelämäsi ajan, mikä se olisi ja miksi?

Mahdoton kysymys! Juuri nyt maistuisi lasillinen kuohuvaa, mutta huomenna on varmaan taas eri viinit mielessä…